Hevosten mahaongelmat – loppupäätelmät ja vinkit

Tässä neljännessä jutussa käydään läpi loput Hevosten mahaongelmat -kyselyn tuloksista. Lopussa koontina muutama tärkeä pointti hevosen suolistoterveyden näkökulmasta, mitä on hyvä ottaa aina huomioon hevosten reagoidessa mahallaan. Aiemmat jutut 1-3 ovat luettavissa blogista.

Mitä on yritetty tehdä?

Kysymykseen mitä hevosen mahaongelmien korjaamiseksi on yritetty tehdä, saatiin vastauksia seuraavasti:

Hevonen on käytetty eläinlääkärin tutkittavana 57% – suurin osa oli käyttänyt hevosensa eläinlääkärin tutkittavana mikä on eläinlääkärien tekemien diagnoosien määrä huomioon ottaen erittäin hyvä asia, monella hevosella oli taustalla ell hoitoa vaativa sairaus tai vaiva.

Eläinlääkintään liittyviä vastauksia oli lisäksi:

Hevonen sai eläinlääkärin määrämän lääkekuurin (ei loishäätö) 38%
Otettu lantanäyte, jonka perusteella loishäätö 36%

Tavallisimpana toimenpiteenä oli ”Syötetty hiekanpoistokuuri 61%”, joka toki voi olla sekä ell suosituksesta tehtynä että ilman sitä.

Erilaiset ruokintaan liittyvät kokeilut olivat myös hyvin yleisiä ja useimmiten kokeiltiin erilaisia lisiä ruokintaan:

Hevonen on saanut maitohappobakteerivalmistetta 41%
Hevonen on saanut hiivavalmistetta 39%
Kokeiltu eri rehuja 34%
Lisätty yrttejä ruokintaan 20%

Oli myös kokeiltu poistaa rehuja ruokinnasta, 27%

Ruokintaa oli myös pyritty monipuolistamaan (oletettavasti samalla siis pyritty lisäämään syömiseen käytettävää aikaa ja lisäämään hevoselle aktiviteettia):

Ruokintakertoja lisätty 27%
Lisätty oksia, kerppuja tms. ruokintaan 22%
Lisätty olki ruokintaan 11%


Lisäksi oli kokeiltu muutoksia itse heinäruokintaan:

Lisätty heinän määrää 31%
Kokeiltu eri heiniä 25%
Säilöheinä vaihdettu kuivaan heinään 24%
Heinä vaihdettu vähäsokerisempaan heinään 14%
Vähennetty heinän määrää 14%
Ensimmäisen sadon heinä vaihdettu odelmaan 7%

Vanhaa hyvää ohjetta heinä-vesi -kuuria oli kokeillut 25%.

Ruokinnansuunnittelu ei ollut kovin tavallista vastaajien parissa, eikä sitä oltu myöskään kovin yleisesti kokeiltu avuksi mahaongelmien ratkaisemisessa, 15% oli tehnyt tai teettänyt ruokintasuunnitelman.

Muu vaihtoehto toimenpiteestä mahaongelman hoitamiseksi -kohtaan (20%) tuli mm. seuraavia asioita:

Vaihdettu kuivike ettei syö sitä (olkipelletti), olkikuivitus, poistettu kiinteä ruoka-astia karsinasta (imppaus?), lisäjuotto, ruokasoodakuuri, heinäverkko käyttöön, kalkin syöttäminen, heinän liotus, vähennetty väkirehuja, lisätty greenline, pellavainen, mäski tms. ruokintaan, laitettu takaisin osittain laitumelle, muut eri rehulisät – lisäys ruokintaan (useimmiten valmisteita, joita markkinoidaan mahan hyvinvointia edistävinä), kumimatto ruokintapaikalle, poistettu viljat ruokinnasta, koppa päässä osan aikaa päivästä.

Yhteenvetona tästä kysymyksestä voinee todeta, että kaikkea on kokeiltu!

Mitkä asiat ovat hevosenomistajien mielestä auttaneet hevosen mahaongelmiin?

Lopuksi kysyttiin vielä mikä toimenpide on hevosenomistajan mielestä loppujen lopuksi auttanut hevosta. Tähän kysymykseen tuli 189 kpl vastauksia ja vastauksia oli lähes yhtä monta kuin vastaajaakin, mitään selvästi esille nousevaa yhtä auttavaa asiaa ei löytynyt. Poimin vastauksista muutamia yleisimpiä, joita olivat:

Lääkekuuri 13%
Psyllium 10%
Laidun 9,5%
Stressin poistaminen eri tavoin (kevyempi treeni, tarhakaveri vaihtunut, talli vaihtunut tms.) 7,5%
Heinän vaihtaminen 2,6%

Lisäksi siis paljon vaihtelevia vastauksia laidasta laitaan mukaellen edellistä kysymystä siitä mitä on tehty mm. ruokintakäytäntöjen muuttaminen, eri rehujen tai rehulisien lisäys, lisäjuotto, laitumelta pois hakeminen, laitumelle vieminen, lehtevämpi heinä, oljen lisäys…

Yhteenvetoa

Vastaukset kysymyksiin oireista ja diagnooseista sekä vastaukset kysymykseen mikä on auttanut, kuvaavat hyvin ongelman moninaisuutta. Tämänhetkinen konsensus tutkimuksista on, että syksyisin esiintyville mahaongelmille ei ole vain yhtä syytä vaikka oireet olisivat näennäisesti samanlaisia, todennäköisesti on kyse yksilöllisistä ominaisuuksista ja monen asian summasta.

Tämän kyselyn vastaukset tukevat mielestäni hyvin tätä käsitystä, diagnoosit vaihtelevat kuin myös suuresti se, minkä omistaja kokee auttaneen – eri syistä johtuviin ongelmiin on erilaiset ratkaisut vaikka oireet ovat samanlaisia. Mitään yksittäistä juttua mikä toimii kaikilla ei ole, eikä mitään yksittäistä lisää tai kuuria, joka ongelman ratkaisee – kyse on isommasta ja monitahoisesta kokonaisuudesta.

Itse kiinnitän eniten huomiota seuraaviin asioihin:

  1. Hevoset reagoivat mahallaan yleisimmin, tietysti, ruokinnanmuutoksiin, tavallisimmin laidunkaudelta sisäruokintaan siirryttäessä
  2. Ruokinnanmuutokset tehtiin useimmin aika nopeasti, 70% alle kahdessa viikossa
  3. Hevosilla oli harvoin mahaongelmia kesällä laitumeen totuttamista lukuunottamatta
  4. Hevosenomistajat ovat huolissaan hevosensa voinnista ja selvästi yritetään tehdä kaikki mahdollinen jotta tilanne helpottaisi
  5. Hevosia käytetttiin usein eläinlääkärillä ja se oli myös tarpeen, monella oli esim. hiekka-, mahahaava- tai suolistotulehdus-diagnoosi
  6. Harva hyödyntää vielä heinäanalyysiä ja ruokintalaskelmaa ruokinnansuunnittelussa

Hevosenomistajan muistilista mahan hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin hoitamiseen

Edellisistä kohdista johtaen:

  1. Kun ongelmia ilmenee > tarkistuskäynti eläinlääkärillä. Isolla osalla hevosia on tämän kyselyn perusteella ollut eläinlääkärin hoitoa vaativa ongelma takana. Näiden poissulkeminen on siis tärkeää! Hevosilla oli hiekkaa, mahahaavoja, suolistotulehduksia jne. Mikään lisäravinne tai vinkki ei auta, jos ja kun taustalla olevaa hoitoa (lääkintää) vaativaa syytä ei hoideta!
  2. Ruokinnanmuutoksiin on varattava aikaa aina vähintään yleisesti suositellut 2 viikkoa, mielellään 3 tai enemmän varsinkin jos on tiedossa että hevonen reagoi mahallaan herkästi muutoksiin. Kun hevosen suoliston mikrobistolle antaa aikaa reagoida muutokseen ovat häiriöt epätodennäköisempiä. Jos mikrobisto menee sekaisin ruokinnanmuutoksesta, voi palautuminen kestää pitkään, jopa viikkoja! Tätä ei kannata lisäksi provosoida yhä uusilla ruokintakokeiluilla vaan on hyvä rauhoittaa tilanne hetkeksi perinteisellä heinä+vesi-kuurilla. Muut rehut takaisin ruokintaan pienissä erissä jos/kun tilanne alkaa rauhoittua.
  3. Perusta herkkämahaisen ruokinta heinäanalyysin pohjalta ruokintalaskelmaan. Tällöin tiedät, että kukin hevonen saa sopivasti tarpeisiin nähden myös kivennäisiä ja hivenaineita, etkä syötä turhaan rehuja, joista osa voi vaikuttaa negatiivisesti mahan hyvinvointiin. Kun saanti on optimaalista, eivät myöskään mahdolliset puutokset provosoi esim. maan tonkimiseen ja sitä kautta edelleen hiekan kertymiseen eikä puutoksista aiheudu muita ongelmia suolistossa. Tärkeänä osana ruokinnansuunnittelua on myös riittävä karkearehun määrä, joka on laadultaan sopivaa hevoselle, tämä tulee tarkistettua samalla. Ruokintalaskelmien tarkistaminen on erityisen tärkeää silloin kun ongelmia ilmenee!

Tuhannet kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille, vastaukset kuvastivat hyvin tilannetta: syitä on, niitä on monia ja lopullinen ratkaisu ongelmaan on yksilöllinen – aina syy ei edes selviä. Lisäksi toitte esille sen, että usein hevonen kaipaa eläinlääkärin hoitoa! Kiitos!

Mikäli kaipaat apua hevosen ruokinnan suunnitteluun, ota yhteyttä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s