Hevosten mahaongelmat – kyselyn tuloksia vol 3.

Tässä jutussa paneudumme kyselyssä saatuihin vastauksiin hevosten ruokinnasta. Aiemmat jutut käsittelivät taustatietoja kuten ongelmien ilmaantuvuutta ja mm. mahaongelmien diganooseja, ne kannattaa lukea ennen tätä juttua. Tulosten lisäanalyysiä on luvassa vielä yhdessä jutussa myöhemmin. Huomioitavaa tässä jutussa on, että rehujen tiedot ja ruokinta ovat siis pääsääntöisesti niitä, joihin hevoset ovat siirtyneet tänä syksynä.

Hevosten ruokinta – heinä

Hieman yli puolella, eli 53%:lla, oli analysoitu heinä. Vain 18%:lla oli heinästä myös kivennäisanalyysi. 78% vastaajista ei hyödynnä ruokintalaskelmaa ruokinnansuunnitteluun.

91% kysymykseen vastanneista syötti heinää, jonka kuiva-aineen osuus oli yli 70% – eli heinä on jo niin kuivaa, ettei maitohappokäymistä ole tapahtunut. Vain 9% syötti siis heinää, jossa on todennäköisesti tapahtunut ainakin jonkin verran myös säilööntymistä. Täysin kuivaa heinää ka yli 83% syötti peräti 72% vastaajista.

Syötetty heinä sisälsi energiaa keskimäärin 9,2MJ ja sulavaa raaka-valkuaista 75 g/kg ka. Kuiva-aineen keskiarvo oli 815 g kg ka/kg ja sokeria oli keskimäärin 123 g/kg ka. Mikään tietty arvo ei tuloksista nouse esille selittävänä tekijänä.

Sulavuuden osalta heinät ovat keskimäärin viite-arvojen alareunalla D-arvon ollessa 623. NDF kuidun määrä oli keskimäärin 577, joka on viite-arvon keskivaiheilla.

Heinän hygieenistä laatua arvoitiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aistinvaraisesti ja näin arvioiden suurin osa oli sitä mieltä, että hygieenin laatu oli hyvä (normaali tuoksu & ei näkyvää hometta/hiivaa). 14% kertoi heinässä olleen näkyvää hometta tai hiivaa ja 5% mainitsi heinän tuoksuneen poikkeavalle. Vain noin 6% kertoi, että hygieeninen laatu on analysoitu.

Hevosten ruokinta – väkirehut

Hevoset saivat väkirehuja hyvin vaihtelevasti, osa kourallisen hyvänmielen annoksena ja toiset useita litroja, suurimman väkirehumäärän ollessa 6 litraa päivässä. Väkirehujen määrä pitäisi tietysti aina katsoa painon mukaan ja suhteuttaa käyttöön, mutta vastaukset olivat tietysti tässä litroina kuten tapana on ruokintaa tallilla mitata, eikä käyttöä kysytty kyselyssä erikseen. Koonti on siis myös oikaistu litroiksi.

Suurin osa hevosista saa väkirehuja, näihin kohtiin oli vastauksia antanut n. 200 vastaajaa 270 vastaajasta. Syöttömäärä tai tietty tuotemerkki tai rehutyyppi ei nouse vastauksissa esille.

Keskimääräinen väkirehuannos oli siis 1,9 litraa päivässä. Tavallisin syöttömäärä oli 1 litra päivässä.

Väkirehujen vaikutusta täytyisi lähestyä tarkemmin tarpeen ja myös sisältöjen näkökulmasta ja arvioida miten eri raaka-aineet voisivat vaikutta mahaongelmiin, koska suurin osa hevosista kuitenkin sai väkirehuja. 10% vastaajien hevosista oli eläinlääkärin diagnosoimana yliherkkyyttä tai allergiaa ja 19% suolistotulehdus, jonka syytä ei useinkaan tiedetä. Näiden yhteyttä rehujen sisältöihin olisi varmasti hyvä tutkia kliinisesti tarkemmin.

Hevosten ruokinta – vesi

Puolella hevosista oli saavijuotto ja 40% sekä saavi- että automaattijuotto, pelkkä automaatti oli 10%. 74% vastaajista kertoi vaihtavansa veden päivittäin ja 10% useammin, loput 16% vastaajista vaihtaa veden joka toinen päivä tai harvemmin.

Yli puolet vastaajista eli 66% kertoi varmistavansa hevosen juomista Mash-vedellä tai muulla ”makuvedellä”.

Juottotavalla tai lisäjuotolla ei näytä olevan yhteyttä diagnooseihin, voi myös olla niin, että diganoosista ja ongelmista johtuen juotto koetaan tärkeäksi ”varmistaa” ja siksi suurin osa juottaa hevostaan myös makuvesillä.

Yhteenveto

Mahaongelmaiset hevoset syövät lähes pelkästään kuivaa-heiniä ja jonkin verran väkirehuja, vain pieni osa söi märempiä säilöheiniä (ka alle 70%). Juominen on useimmiten varmistettu niin että hevosta juotetaan jollain tavoin maustetulla vedellä. Tarkasteltaessa yksittäisiä arvoja esim. heinästä tai syöttömääristä, ei selvää yhteyttä erilaisiin mahaongelmiin ole havaittavissa.

Kysely on siltä osin puutteellinen että heinän syöttömäärä jäi kysymättä eikä kuiva-aineen saatia voi arvioida. Olisi ollut hyvä tarkastella myös kuiva-aineen saantimäärää suhteessa hevosen tarpeeseen ja niiden mahdollista yhteyttä mahaongelmiin.

Vastaajista vain pieni osa, 20%, hyödynsi ruokintalaskelmaa, joko itse laskien tai ostopalveluna, ruokinnan suunnittelun pohjana. Tässä on mielestäni olemassa käyttämätöntä resurssia, jolla voitaisiin vaikuttaa mahan ja koko hevosen hyvinvointiin.

Ruokinta olisi aina hyvä tarkistaa kyseiselle hevoselle sopivaksi erityisesti silloin kun ongelmia on alkanut ilmetä, esim. Ruokinta365TM -ruokintasuunnitelmat ja varmistaa että hevonen saa riittävästi kuiva-ainetta, sopivasti kivennäisiä ja että energian ja valkuaisen saanti vastaa myös tarvetta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s