Liian hyvä viljelty heinä on syypää hevosten ylipainolle – vai onko..?

Liian hyvä heinä on syynä hevosten ylipainoon – vai onko?

Kun puhutaan hevosten lihavuudesta, on yksi ensimmäisenä esiin nouseva argumentti syyksi: ”nykyään hevoset saavat liian hyvää viljeltyä heinää, lannoitetuilta pelloilta ja yksipuolisista kasveista”. Olen argumentoinut tätä vastaan mutulla. Mielikuvani ruokintasuunnitelmien perusteella on ollut, että hevoset ovat lihavia hyvin erilaisilla heinillä syötettynä ja että ylipaino on enemmän yksilöllinen, hevosen ominaisuuksiin ja liikuntaan liittyvä ongelma.

Kunnes huomasin, että datanhan voi ihan vaikka koostaakin. Niinpä tein yhteenvedon siitä, minkälaista heinää asiakkaiden hevoset syövät, ylipainoiset ja normaalipainoiset. Nähdäkseni syövätkö ylipainoisiksi määritellyt hevoset liian hyvää heinää? Indikoiko joku heinän arvo ongelmia painon suhteen? Tai säilöntätapa? Tai lannoituksen tuoma valkuaismäärä? Tulokset eivät yllättäneet minua, entä sinua? Juttu on pitkä, varoitan.

Taustat

Lihavuuskunto

Täyttäessään hevosen tiedot, asiakkaat määrittelevät hevosen lihavuuskunnon ja siitä myös keskustellaan mm. kuvien tai videoiden perusteella. Lihavuuskunnosta on myös usein eläinlääkärin arvio. Asiakas siis kertoo, onko hevonen laiha, normaali, hieman ylipainoinen tai selvästi ylipainoinen.

Ylipainoisiksi on arvioitu n. puolet asiakkaiden hevosista ja 36% hevosista on arvioitu normaalipainoisiksi. Laihat on jätetty tästä vertailusta pois. Niissä yhdistävät tekijät ruokinnan ja lihavuuskunnon välillä on helppo löytää: alhainen valkuainen ja riittämätön energiansaanti työn rasittavuuteen nähden (useimmiten jo heinässä), mainittakoon ne siis tässä.

Heinä

Lisäksi taustatietoina kerään tiedot heinän syöttömäärästä ja heinäanalyysin tuloksista, joista tässä vertaillaan energiaa, valkuaista ja sokeria sekä heinän tyyppiä.

Työ ja sen rasittavuus

Luonnollisesti kysytään myös, onko hevonen levossa tai miten rasittavaa työtä se tekee. Työn määritelmänä käytetään Luonnonvarakeskuksen määritelmiä (ylläpito, kevyt työ, kohtalainen työ ja raskas työ). Tarvittaessa työn rasittavuuskin arvioidaan yhdessä.

Sekä lihavuuskunnon että työn rasittavuuden arvioimisessa ovat hevosenomistajat mielestäni hyvin realistisia, vaikka yleisesti ajatellaan, että hevosten ylipainoa ei nähdä tai että työ arvioidaan rasittavammaksi kuin mitä se onkaan. Itse en ole tätä kokenut asiakaskontakteissa mikä mielestäni myös kuvastuu niin ylipainoisten osuudessa kaikista asiakkaista (n. puolet) kuin siinä, että 80% asiakashevosista on todettu olevan levossa tai kevyessä työssä. Pulleita ei siis selitetä normaaleiksi eikä köpöttelyä raskaaksi treeniksi.

Rajaukset

Vertailusta on jätetty pois ponit ja kilpahevoset, jotta vertailtavat hevoset olisivat yhtenäisempi joukko. Käytännössä tämä data siis sisältää suomenhevosia, puoliverisiä ja paljon erilaisia, usein hyvän rehunkäyttökyvyn omaavia, harrastehevosia, risteytyksiä ja baltian tuonteja – eli materiaali on varsin hyvä otos siitä hevoskannasta mitä nimenomaan harrastuskäytössä on.

Hieman ja selvästi ylipainoiset on yhdistetty yhdeksi ryhmäksi ja vertailtu niitä normaalipainoisiin.

Koska kyse on yritystoiminnassa kerätyistä tiedoista eikä tarkoitus ole julkaista tutkimusraporttia, en kerro kappalemääriä vaan taulukot vertailevat %-osuutta lihavuuskuntoluokan hevosista. Muutaman vastauksen perusteella en kuitenkaan laittaisi viikkoa aikaa satujen koostamiseen tiedoista, eli otos on kuitenkin ihan asiallisen kokoinen ja huolellisesti tehty. Odotan mielenkiinnolla, mihin suuntaan tiedot kallistuvat jatkossa tietojen lisääntyessä entisestään.

Tulokset

Heinän syöttömäärä vrt. lihavuuskunto – syötetäänkö hevosille liikaa heinää?

Vertaillaan siis ensin eri lihavuuskuntoluokkien saamia heinämääriä oheisen kaavion mukaisesti. Kuten kaaviosta voi todeta, ylipainoiset hevoset saavat useammin pienemmän heinäannoksen kuin normaalipainoiset. Tähän lienee looginen selitys se, että heinämäärää on jo rajoitettu, jotta hevonen laihtuisi tai ei ainakaan lihoisi enempää.

Ylipainoisten heinämäärä painottui erityisesti tasan 10 kiloon ja sen alle, kun normaalipainoisten heinämäärä jakautuu tasaisemmin eri kilomäärille. Normaalipainoisista saa suhteessa useampi 13 kg ja sitä enemmän sekä vapaasti heinää.

Pelkästään pieni kilomäärä ei näyttäisi pitävän hevoset normaalipainoisina, sillä ylipainoiset ovat pysyneet ylipainoisina pienistäkin heinämääristä riippumatta ja lähes puolet normaalipainoisista syö 13 kg tai enemmän heinää.

Heinänsyöttömäärä

Kaavio 1. Heinän eri kilomäärien suhde eri lihavuuskunnossa.

Heinän tyyppi vrt. lihavuuskunto – syötetäänkö hevosille liian hyvää säilöheinää?

Yleinen argumentti ylipainokeskusteluissa on myös se, että hevoset syövät säilöheinää. Heinä on tässä jaettu kolmeen luokkaan, kosteampi alle 75% ka säilöheinä, 75-85% ka esikuivattu säilöheinä ja yli 85% ka kuiva heinä.

Ylipainoisista hevosista suurin osa, 44%, syö perinteistä kuivaa heinää, kun vastaava luku normaalipainoisilla on 29%. Normaalipainoisista puolestaan 43% syö alle 75% ka säilöheinää ja ylipainoisista vain 19%. Molemmista n. 20% syö esikuivattua säilöheinää.

Säilöheinä ei siis selitä lihoamista, päinvastoin, tässä aineistossa ylipainoiset syövät selvästi eniten kuivaa heinää ja normaalipainoiset kosteampaa säilöheinää.

Heinän kolme tyyppiä

Kaavio 2. Säilöheinän ja kuivan heinän osuus eri painoluokkien ruokinnassa.

Heinän valkuainen vrt. lihavuuskunto – lihottaako lannoitetun pellon heinä, jossa korkeampi valkuainen?

Keskusteluissa tuodaan usein myös esille, että heinä olisi liian hyvää lannoituksen takia. Lannoitus vaikuttaa valkuaiseen, joten onko se erityisen korkea ylipainoisten hevosten heinissä?

Sulavan raakavalkuaisen keskiarvo kaikkien asiakkaiden heinissä on n. 60 g srv/kg ka. Kaavio näyttääkin, että keskiverto heinä, on valkuaisen osalta se, mitä eniten syötetään. Normaalipainoisten valkuaisarvoissa on enemmän vaihtelua, ylipainoisia ruokitaan selvästi eniten keskivertoheinällä.

Normaalipainoissa on myös erittäin valkuaispitoisella heinällä ruokittuja hevosia, mitä ylipainoisissa ei ole juuri lainkaan. Sen sijaan ylipainoisten ruokinnassa toiseksi eniten syötetään heinää, jossa on hyvin alhainen valkuainen, kun se on normaalipainoisten ruokinnassa vähiten syötettyä.

Korkea heinän valkuainenkaan ei siis nouse esille ylipainoisten ruokinnassa.

Heinänvalkuainen

Kaavio 3. Heinän sulava raakavalkuainen g/kg ka eri lihavuuskunnossa olevien hevosten heinässä.

Heinän sokeri vrt. lihavuuskunto – lihottaako sokeri?

Sokeri on se osa analyysiä, minkä varmasti jokainen heinänostaja tarkistaa. Terveelle työtä tekevälle hevoselle korkeakaan sokeri ei ole ongelma, mutta silloin kun ruokimme perussairauden (metabolinen oireyhtymä, Cushing jne.) omaavaa hevosta, olisi sokeripitoisuuden hyvä olla ehdottomasti alle 100. Mutta lihottaako korkea sokeri?

Tulosten perusteella huomaamme, että sokerin määrä vaihtelee molemmissa ryhmissä laidasta laitaan, joskin ylipainoisten ruokinnassa matalaan sokeriin on ehkä kiinnitetty huomiota, sillä niistä jopa kolmannes saa heinää, jossa sokeri on alle 100, kun normaalipainoisista neljäsosa saa vastaavaa heinää. Keskivertosokeriarvo on tässäkin yleisin. Matalasta sokeristakin huolimatta hevoset ovat siis ylipainoisia – tai sokerin vaihteluista huolimatta niin ylipainoisia kuin normaalipainoisiakin.

Heinänsokeri

Kaavio 4. Heinän sokeri eri lihavuuskunnossa olevien heinässä.

Heinän energia vrt. lihavuuskunto – onko heinässä liian korkea energia?

Jäljellä yksittäisistä heinän arvoista on vielä tärkein: energia. Heinä, jossa on korkea energia, ”liian vahva heinä”, on usein selitys hevosten ylipainolle. Siinä tapauksessa lihavien hevosten ruokinnassa pitäisi erityisesti korostua heinän korkeat energia-arvot.

Keskiverto heinä sisältää n. 9,4 MJ energiaa/kg ka ja keskiverto heinä on syötetyintä molemmissa ryhmissä.

Ylipainoisten ryhmässä yksikään hevonen ei syönyt heinää, jonka energia-arvo olisi erityisen korkea eli yli 10,5 MJ ja 10-10,4 Mj välilläkin oli vain 6%. Sen sijaan normaalipainoisten ryhmässä 21% syö heinää, jonka energiapitoisuus on yli 10 MJ. Energia-arvo itsessään ei selitä ylipainoa, molemmissa ryhmissä keskivertoarvot ovat tavallisimpia.

Heinänenergia

Kaavio 6. Heinän energia MJ/kg ka eri lihavuuskunnossa olevien hevosten heinässä.

Työn rasittavuus vrt. lihavuuskunto

Asiakkaat määrittelevät myös liikunnan rasittavuuden = suuri osa hevosista liikkuu kevyesti tai ilmoitetaan olevan pelkällä ylläpidolla. Onkin mielenkiintoista, että suuri osa normaalipainoisista hevosista on pelkällä ylläpidolla. Onko tähän selityksenä se, että ruokintaa osataan helpommin säätää sopivaksi silloin kun hevonen ei tee lainkaan töitä, kun puolestaan heti, jos töitä tekee edes vähän, ”karkaa ruokinta käsistä”? Kokonaisruokinnasta lisää myöhemmin.

Hevoset ovat ylipainoisia, vaikka tekevät kevyttä työtä. Normaalipainoisissa on enemmän kohtalaista ja raskasta työtä tekeviä hevosia kuin ylipainoisissa.

Asiakkaiden määritelmät työn rasittavuudesta ovat hyvin realistisia eli ainakaan minun kokemukseni mukaan työtä ei arvioida rasittavammaksi kuin mitä se on ja sehän kuvastuu myös prosenteista: kaikista hevosista 81% on ylläpidossa tai kevyessä käytössä, vain 20% tekee kohtalaista tai raskasta työtä. Painosta riippumatta, harrastehevoset näyttäisivät olevan yleisesti kevyellä käytöllä.

Työnrasittavuus

Kaavio 5. Työn rasittavuus eri lihavuuskuntoisilla.

Energia – bonustietoa energian kokonaissaannista

Lisäksi kahlasin läpi kaikki ylipainoisiksi luokitellut ja tarkistin niiden ruokinnan täydennysrehujen osalta. Suurin osa ylipainoiksi luokitelluista söi vain heinää ja kivennäisen, joillakin oli lisänä olkea (joka nosti kaikista ”lisärehuista” eniten ruokinnan kokonaisenergiaa) ja vain muutamilla hevosilla oli ruokinnassa mukana isompi määrä väkirehua.

Trendiä siitä, että ylipainoiset saisivat liikaa väkirehuja ei näissä tuloksissa ole nähtävissä.

Lisäksi katsoin läpi kokonaisenergian saannin. Myöskään mitään johtopäätöstä ei voi vetää siitä, miten paljon ylimääräistä energiaa ylipainoiset hevoset yleensä saisivat, hevoset olivat ylipainoisia hyvin erilaisilla energian kokonaismäärillä suhteessa suosituksiin, jopa miinuksella vrt suosituksiin. Tyypillistä ylitystä ei siis esim. ilmennyt.

Yhteenveto

Hevosten heinät, yhteenvetona:

  • ylipainoiset söivät normaalipainoisia useammin kuivaa heinää
  • ylipainoiset söivät normaalipainoisia useammin alle 10 kg heinää
  • ylipainoiset söivät normaalipainoisia useammin heinää, jossa matala sokeri (alle 80)
  • ylipainoiset söivät normaalipainoisia useammin heinää, jossa oli hyvin alhainen valkuainen (alle 30)
  • ravintoarvojen osalta ylipainoisten heinä oli linjassa normaalipainoisten heinien kanssa eli: molemmat ryhmät syövät eniten keskivertoheinää, ja vähiten ”huonoa” tai ”erittäin hyvää” heinää (Gaussin käyrä)
  • normaalipainoiset söivät useammin energiapitoisempaa heinää
  • normaalipainoiset söivät useammin valkuaispitoisempaa heinää
  • normaalipainoiset söivät useammin yli 13 kg – vapaa heinä

Mikään yksittäinen heinän tekijä ei selitä näiden tietojen perusteella sitä, miksi hevonen on ylipainoinen. Suurin osa oletuksista ylipainon syyksi (korkea valkuainen, korkea energia, iso syöttömäärä, säilöheinä), korostui päinvastoin normaalipainoisten ruokinnassa. Tähän on toki voinut vaikuttaa omistajan valinta, mutta osittain matalemmista arviosta huolimatta – hevoset ovat olleet ylipainoisia. Kaiken kaikkiaan ylipainoiset syövät kuitenkin hyvin erilaisia heiniä aivan kuten normaalipainoisetkin.

Seuraavaksi oletuksena voisi olla, että ylipainoiset saavat paljon väkirehuja tai kategorisesti liikaa energiaa suosituksiin nähden, mutta tätäkään trendiä ei näistä tiedoista voi havaita. (Edit: suosituksen energia ei tällöin vastaa täysin hevosen todellista ”suositusta”, eli energia kyllä ylittää todellisen tarpeen.) Hevoset voivat olla ylipainoisia myös kokonaisuutta katsoen, hyvin erilaisilla ruokinnoilla.

Miksi hevoset ovat ylipainoisia?

Kun ihmisiä kannustetaan laihduttamaan, puhutaan elämäntapamuutoksesta. Olen samoilla linjoilla hevosten suhteen. Painonhallinta on kokonaisuus, johon vaikuttaa paitsi ruokinta kokonaisuutena, myös hyvin korkeassa määrin hevosten yksilölliset ominaisuudet (aineenvaihdunta, hormonitoiminta jne.) – ja liikunnan määrä ja laatu.

Ylipaino ei selity ”liian hyvällä heinällä” ja yhden asian tuijottaminen vie fokusta pois siitä mikä sitä selittää – kokonaisuudesta, joka ei sillä hetkellä tue juuri kyseisen hevosen normaalipainoa.

Siksi ei ole yhtä helppoa ratkaisua paino-ongelmaan, kuten heinämäärän tiputtaminen minimiin (todennäköisesti vain hidastaa aineenvaihduntaa) tai ”ruoki näin/tätä yrttiä/näitä rehuja niin hevonen laihtuu” (ihmelääkettä ei ole keksitty) – on huomioitava kokonaisuus ja löydettävä kullekin hevoselle yksilöllisesti sopiva tasapaino ruokinnassa ja liikunnassa – ja muussa hyvinvoinnissa elinoloista (lajityypillinen käyttäytyminen, stressittömyys, aktivointi) kouluttamiseen (stressittömyys), se hevoselle sopiva elämäntapa.

Tämän toteuttaminen edellyttää vaivannäköä meiltä ihmisiltä.

EEEDIIIT 2: Tästä jutusta vedetään nyt niin hauskoja tulkintoja, että väännetään lopputulema vielä kertaalleen rautakangesta 🙂 Ensinnäkään tämä ei ole tutkimus, tämä on vain kooste oikeista heinistä mitä oikeat hevoset syö, eli kooste elävästä elämästä siitä että kaikenlaiset hevoset syövät Gaussin käyrän mukaisia heiniä ja päätyvät erilaisiin lihavuuskuntoihin työmäärästä, ruokintamääristä ja yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen.

Kyllä, hevoset lihoavat juurikin liiasta energiansaannista omaan yksilölliseen tarpeeseensa nähden. Kyllä, liikaa energiaa voi saada kaikenlaisista heinistä (ei vain hyvästä heinästä, kuten usein kuulen ja mihin tämä juttu on yksinkertaisuudessaan vastaus). Liikaa energiaa voi saada myös kaurasta, väkirehusta, oljesta jne. Tämäkään ei ole kaikille selvää: heinästä voidaan tinkiä koska pelätään että se on liian hyvää, koska on luettu jostain, että hyvä heinä lihottaa mutta ei hahmoteta sitä että kaikki vaikuttaa kokonaisenergiaan. Vain heinän tuijottaminen ei tuo ratkaisua ylipaino-ongelmaan, on tietysti katsottava kokonaisenergiansaanti, hevosen työn rasittavuus ja yksilölliset ominaisuudet. Joten ei syytetä vain heinää, mietitään kokonaisuutta ja korjataan sitä. Sillä jos nipistetään liikaa heinästä, ollaan seuraavien ongelmien äärellä, mahahaavat, käytöshäiriöt, suolisto-ongelmat… Tasapaino. Kokonaisuus.

Jos nämä asiat ovat sinulle päivänselviä, 10 pistettä ja papukaijamerkki, kaikille ei ole ja siksi lähinnä näitä juttuja kirjoittelen.

Ruokintasuunnitelman, yksilöllisesti ja puolueettomasti hevosellesi, voit tilata tästä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s