Laitumeen totuttaminen

Jatketaan laidunasiaa vielä toisella managementiin liittyvällä asialla, josta myös kysytään jos ei ihan päivittäin niin viikottain nyt ainakin – eli laitumeen totuttaminen. Ensimmäinen juttu managementistä löytyypi tästä.

Jonkinlainen yleisohje on siis varmasti paikallaan vahvalla muistutuksella siitä, että hevoset ovat yksilöitä, pellot ovat erilaisia ja sää vaihtelee päivittäin – nämä kaikki täytyy ottaa huomioon silloin, jos haluaa tehdä totutuksen harkiten. Eli täytyy ymmärtää kokonaisuus, tietää mikä vaikuttaa mihinkin ja toteuttaa totutusta tilanteen mukaan.

Miksi siis totuttaa asteittain, kun hevoset voi päästää laitumelle myös suoraan..?

Hevoset voi toki päästää laitumelle myös kerrasta ja varmasti moni hevonen sen myös kestää, mutta moni hevonen myös ei kestä. Eli jos haluaa mennä pienemmän riskin mukaan on fiksua totuttaa asteittain, varmuuden vuoksi. Pelkästään rehun vaihtuminen on kaikille hevosille ja niiden ruoansultauselimistölle iso rasitus.

Myöskään se että hevosen on aiempina vuosina voinut laskea laitumelle suoraan, ei tarkoita etteikö se voisi tänä vuonna saada ”fångkänning” niinkuin ruotsalaiset sanovat, eli lieviä kaviokuumeoireita.

Olen törmännyt tilanteisiin, joissa omistajakaan ei välttämättä havaitse hevosensa lievää kaviokuumeoireilua laitumella – tässä hämää toisinaan asenne ”ei voi sairastua kun on ennenkin ollut terve”, johon ei kannata tuudittautua – tai sitten ihan yksinkertaisesti se, että lievät oireet peittyvät hyvin helposti pehmeään alustaan eikä niitä edes huomaa (näin on käynyt myös allekirjoittaneelle kerran).

Yksi hyvä tapa tarkistaa laidunkauden aloittaneiden vointia on siis yksinkertaisesti käydä välillä taluttamassa niitä kovalla alustalla ja katsoa, että liikkuvat puhtaasti suoraan ja kaarevilla urilla sekä käännöksissä ja että askelmitta pysyy normaalina. Ja ylipäätään seurata että hevonen liikkuu reippaasti ja halukkaasti ja vaihtaa mielellään laitumellakin ollessaan askellajin käynnistä raviin ja laukkaan ja on oma itsensä.

Ja se totutus maltillisesti tehtynä, no, sehän vain edistää hevosen hyvinvointia.

Laitumeen totutamme siis, koska…

  1. Rajoittaessamme aluksi laidutamista, rajoitamme siis samalla niiden hiilihydraattien saantia, jotka aiheuttavat ongelmia hevosilla, jotka ovat ”hiilihydraattiherkkiä”. Näille hevosille tiettyjen hiilihydraattien liiallinen syöminen voi edelleen laukaista esim. kaviokuumeen. Kyse ei siis ole siis pelkästään energian rajoittamisesta – vaan nimenomaan niiden hiilihydraattityyppien saannin rajoittamista, joista hevoselle voi olla ongelmia (eli sokeri, tärkkelys ja fruktaanit).
  2. Kaikki ruokinnanmuutokset tehdään ylipäätään aina asteittain (vähintään 2 viikkoa), jotta paksusuolen mikrobisto ehtii reagoida muuttuvaan ruokavalioon. Tämä koskee niin laitumelle menemistä, kuin sieltä tulemista kuin myös kaikkia muita ruokinnanmuutoksia vuoden aikana. Mitä vähemmän muutoksia tulee ja mitä tarkemmin muutokset hoitaa, sen todennäköisemmin välttyy erilaisilta suolisto-ongelmilta koska paksusuolen mikrobistolle ei tule heittelyä rehumassan sisällössä.

Haitalliset hiilihydraatit – eli mitä kasvissa tapahtuu?

Hyvin pelkistetysti: Kasvit yhteyttävät päivisin auringonvalossa, veden ja ravintoaineiden riittäessä ja yhteyttäessään ne tuottavat glukoosia, jonka kasvi varastoi esim. tärkkelyksenä tai fruktaanina. Yöllä, kun on riittävän lämmintä, kasvi käyttää näitä yhteyttämistuotteitaan soluhengitykseen ja kasvuun, joten sokeripitoisuudet ovat aamulla alhaiset. Kesällä siis aikainen aamu on hyvä laidunnusajankohta.

Erityisesti keväällä ja alkukesällä puolestaan, kun yöt voivat olla vielä kylmiä, kasvin oma hiilihydraattien kulutus kuitenkin yöllä päinvastoin vähenee tai loppuu (alle +5C), sillä soluhengitys edellyttää entsyymitoimintaa, joka edellyttää lämpöä. Niinpä kylmän yön jälkeen kasviin onkin jäänyt varastoon käyttämätöntä sokeria, tärkkelykstä ja fruktaania, ja vaikutus kestää koko päivän. Niinpä totutusvaiheessa on yleensä fiksua rajoittaa syöntiä.

Myös myöhemmin kesällä kaikki kasvin kokema muu stressi aiheuttaa saman reaktion, yhteyttäminen pysyy yllä mutta päätyy varastoon. Esim. helle, kuivuus tai se, ettei kasvi saa maaperästä riittävästi ravintoaineita, aiheuttavat stressiä ja nostavat haitallisten hiilihydraattien määrää.

Oleellista kaviokuumeriskin näkökulmasta on siis se, minkälainen kasvusto on ja paljonko hevonen saa syömästään määrästä laidunta haitallisia hiilihydraatteja.

Laitumeen liittyen kannattaa käydä kuuntelemassa Markku Saastamoisen luento Suomen Ratsastajainliiton Facebook-sivulta, joka julkaistu 13.5.2020

Totutuksen toteutus

Edelliseen artikkeliini viitaten aloitamme ensin tunnistamalla minkälainen laidun on kyseessä. Totutuksen kannalta turvallisin on lannoitettu ja hoidettu laidun, jolloin kasvi ei ole kokenut stressiä ja luontaisesti haitallisten hiilihydraattien määrä on alhainen.

Samalla on kuitenkin huomioitava myös se, paljonko kukin hevonen syö siinä ajassa minkä ne ovat laitumella, ahmatti ehtii enemmän samassa ajassa kuin hitaammin syövä.  Pidempi aika stressaantuneella kasvustolla lisää entisestään haitallisten hiilihydraattien saantia. Yleensä ahmiminen loppuu kunhan huomaavat, että vihreälle pääsee ja talven jäljeltä uutuudenviehtätys laantuu, niin kauan kun munttaavat, on siis syöntimäärään/aika kiinnitettävä huomiota!

Sovellettava yleisohje terveille hevosille laitumeen totuttamiseen:

  1. Totutus aloitetaan 15 minuutista, jota jatketaan muutamia päiviä. Alue kannattaa rajata pieneksi jolloin hevosten syöntimäärää on helppo rajoittaa ja ne saa kätevämmin kiinni kun on aika lopettaa… 🙂
  2. Aika lisätään muutaman päivän välein 15 min. Mikäli kelit muuttuvat esim. tulee kylmempää – palaa välittömästi lyhyempään aikaan. Mikäli joku hevonen reagoi jo lyhyemmästä ajasta – ja voi reagoida! – lopeta. Eli aina seuranta: taluta välillä kaikki laiduntajat kovalla alustalla ja seuraa liikkumista, mielialaa ja käyttäytymistä myös laitumella.
  3. Kun ajassa on päästy aina 15 minsaa kerrallaan lisäten esim. n. 3 tuntiin, voit alkaa lisätä aikaa 30 min kerrallaan. Kun aika on n. 6 tuntia, voit alkaa lisätä aikaa 1 h kerrallaan. Oleellista on seurata koko ajan sitä kauanko hevoset laiduntavat ja paljonko laidunalaa kuluu: eli missä vaiheessa hevoset malttavat jo siirtyä välillä lepäämään eikä tarjolla ollut ala ole hetkessä syöty? Tämän jälkeen aikaa voi lisätä enemmän kerrallaan sillä kaikki aika ei enää mene syömiseen.
  4. Totutusvaiheessa vähennä koko ajan vastaavasti muuta ruokintaa, totutusjakso voi hyvin pian korvata kokonaan jo yhden heinäruokintakerran päivässä, siitä lisää alla.
  5. Kun hevoset ovat laitumella päivän ja yölämpötila pysyy jatkuvasti yli +5C asteessa, voit alkaa harkita hevosten jättämistä laitumelle 24/7, tähän vaikuttaa paljon myös maantieteellinen sijainti.

Sovelluksia joita käytän itse

Yleensä aloitan totutuksen päiväheinien aikaan, näin esim. shettislauman ollessa kyseessä, yksi laidunnushetki korvaa käytännössä heti yhden ruokinta-kerran.

Kun laiduntavat tunnin tai vähän reilun, siirryn laiduntamaan kahdesti päivässä, eli myös iltaruokinta korvataan laitumella – tämä toinen kertaa ”alkaa alusta” eli on ensin vain 15-20 min. Kun molemmat ruokintakerrat on venytetty 1,5-2 h siirrytään  yhdistämään nämä kerrat ja annetaan pikkuhiljaa laiduntaa 4 h putkeen, seuraten samalla, että malttavat jo välillä pitää taukoa syömisestä, ellei, otetaan vielä muutamana päivänä tauko väliin.

Tämän jälkeen laidunnusta siirretään jo pidempinä pätkinä kohti aamua ja lopuksi laidunnus korvaa myös aamuheinät kokonaan ja kestää lopuksi ilta klo 17-18 asti. Tässä vaiheessa ponit pitävät jo selvästi tietysti useita taukoja päivässä ja elelevät ns. normaalissa rytmissä eikä laitumen munttaaminen yhtä soittoa ole elämäntehtävä.

Kun yöt ovat varmasti lämpimiä (Kokkolan korkeudella juhannuksen jälkeen), seurataan ponien kuntoa, käyttäytymistä ja kasvustoja ja jossain vaiheessa jäävät laitumelle 24/7. Laidun syötetään yleensä kaistoissa tai muulla rajoitetulla tekniikalla, ei vain ponien ruokintaa rajoittaaksemme, vaan myös jotta laitumet pysyvät kunnossa – saavat siis aikaa palautua, sokerit pysyvät matalammalla ja nurmi ehtii kasvaa uudelleen sopivaan syöttömittaan.

Muuttujat

Joka päivä on siis seurattava lisäksi:

  • Syöntimäärä – paljonko hevonen ehtii syödä siinä ajassa minkä se saa syödä? Hevonen voi lyhyessäkin ajassa syödä päivän energia-annoksen, säädä aikaa ja tarjontaa tarpeen mukaan.
  • Yksilöllinen reagointi; kutakin hevosta on vain seurattava, reagoiko joku mahallaan, hidasta tahtia, puhumattakaan pienimmästäkään muutoksesta liikkua (haluttomuus juosta, lyhentynyt askel jne), heti pois laitumelta ja ell tarkistamaan kk varalta. Tämä juttu ei ole tarkoitettu sairaille hevosille, mutta hevonen voi osoittautua hiilihydraateille herkäksi tänä kesänä. Seuraa.
  • Jos hevonen alkaa lihota selvästi, rajoita laidunnusaikaa/siirrä takaisin sisäruokintaan ja liikuta sopivasti, edes 12/7 ei sovi kaikille, 24/7 puhumattakaan eikä ainakaan jos hevonen on lihoamiseen taipuvainen eikä liiku. Valitettavasti toisten kanssa joutuu vain nähdä enemmän vaivaa siinä missä toiset voi laittaa laitumeen koko kesäksi. Yksilöitä.
  • Rajoitetusti laitumella olevien ruokinnassa on tietysti huomioitava ruokinnan kokonaisuus, vähennä heinää/väkirehut/väkirehuja, sen mukaan, miten paljon hevonen syö laidunta (helpompi arvioida esim. kaistalaidunnuksessa).
  • Seuraa erityisesti varsojen, nuorten ja siitostammojen lihavuuskuntoa siitä näkökulmasta etteivät puolestaan laihdu laitumella, tarvittaessa täydennä ellei laidun riitä. Laihtuu laitumella = laidun ei ravintona yksin riitä hevosen tarpeisiin.
  • Laidun ja kasvien hyvinvointi; hyvinvoiva laidun on tutkimusten mukaan vähäsokerisempi, hoida esim. kevätlannoitus kuntoon ennen laidunkautta. Sää vaikuttaa kasviin, jos on kylmää, odota. Jos säätila on mikä tahansa mikä aiheuttaa kasville stressiä, tiedät että sokeripitoisuus nousee (helle, kuivuus jne).

Joten tunne laidun, tunne hevoset – sovella juuri omille hevosille sopivasti ja totuta mieluummin liian varovasti kuin huolettomasti.

Lue myös toinen juttuni laiduntamisen managementistä tästä.

JuolanMyrsky2

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s