Yritit hevosen ruokinnassa

Yrttien ja erilaisten lisien suosio hevosten ruokinnassa tuntuu lisääntyvän. Yrttejä on lisätty kaupallisiin rehuihin mm. makua tuomaan ja kaupan on myös erilaisia yrttivalmisteita ja muita lisiä eri toimijoilta. Useimmiten yrttejä markkinoidaan vaikuttavina erilaisiin vaivoihin kiimahäiriöistä nivelvaivoihin. Monet myös keräävät yrttejä ja kasveja itse monipuolistamaan ruokintaa ja aktivoimaan hevosta vaikkapa kerppujen parissa talvisin.

Yrttien historia 🙂

Yrttien historia juontaa tietysti vuosisatojen päähän, jolloin niitä käytettiin lääkkeinä ja hoitokeinoina erilaisiin vaivoihin, osa toimi jo silloin luoden pohjan monille nykyisille lääkkeille, osan vaikutus perustui olettamuksiin, vaikka todellista vaikutusta ei ollutkaan ja pahimmillaan ”hoidoilla” aiheutettiin potilaan entistä pahempi sairastuminen ja jopa kuolema.

Mistä siis voi tietää mikä on toimivaa ja hevoselle turvallista?

Mitä yrtin syöttämisellä tavoitellaan?

Jos yrttiä käytetään lääkkeenomaisena, ongelmallisinta on, että useimpien yrttien vaikutusta hevoseen ei ole tutkittu millään tavoin. Vaikutus voi perustua olettamukseen toimivuudesta esim. ihmisillä, jota sitäkään ei välttämättä ole voitu tieteellisesti todistaa. Vaikutus ei myöskään aina ole samanlainen ihmisellä ja esim. hevosella. Tuotteita ei myöskään saisi markkinoida terveysväittämin.

Jos yrtti puolestaan on kivennäisaineiden ja vitamiinien lähteenä, täytyisi tietää mitä yrtti tai yrttiseos tarkalleen ottaen sisältää. Kasvupaikka, korjuuajankohta ja moni muu asia vaikuttaa oleellisesti siihen, mitä yrtti sisältää ja kivennäisenä käyttäminen on ongelmallista jos sisältöä ei tiedä tai se vaihtelee paljon. Tämä vaatisi analysointia laboratoriossa sekä tietysti rehuvalmistajan takuuta tuoteselosteineen sisällöstä – minkä tahansa kivennäisvalmisteen tapaan.

Koska yrittivalmistajilla ei välttämättä ole omavalvontaa rehutehtaiden tapaan, voi siis sisällön vakiinnuttaminen, hygieenisen laadun varmistaminen ja kontaminaatioiden havaitseminen olla todella vaikeaa.

Kaikkia rehuja koskee EU:n rehulainsäädäntö. Rehut (rehuiksi lasketaan kaikki rehuaineet, mitä syötetään eläimelle) eli rehuaineet ja rehujen lisäaineet tulisi löytyä EU:n rehulistasta ja rehujen lisäainelistasta. Tämä puolestaan liittyy rehu- ja elintarviketurvallisuuteen, sillä hevonenkin saattaa päättyä elintarvikkeeksi. Rehulainsäädäntö koskee myös lemmikkieläinten rehuja. Rehulainsäädäntö koskee kaikkia rehualan toimijoita alkutuottajasta lähtien. Lähtökohtaisesti siis voisi varmistaa rehun turvallisuutta sillä, että myyjä toimii rehulainsäädännön mukaisesti.

Mutta myös toimivia yrttejä on!

Monet nykyisistäkin lääkkeistä pohjatuvat kasveista saataviin ainesosiin, vaikka niitä valmistetaankin tänä päivänä myös synteettisesti. Eli ihan oikeasti toimivia yrttejä ja kasvejakin siis toki on, tottakai! Esimerkiksi pajussa on salisylaatteja, jotka hajoavat elimistössä salisyylihapoksi eli paju on luonnon oma aspiriini.

Ongelma onkin vain siinä, että yrttejä, jotka myös todistettavasti toimivat ei taas voi oikein syöttää miten vain, esim. kilpaileville hevosille, koska aineista voi saada positiivisen dopingnäytteen kaupan päälle.

Hippoksen dopingia ja ohjeellisia varoaikoja käsittelevällä nettisivulla onkin huomautus yrteistä:

”Yrttejä käytettäessä on otettava huomioon, että ne saattavat sisältää lääkeainetestissä positiivisen tuloksen antavia aineosia. Kasvupaikka ja korjuuaika vaikuttavat kasvien sisältämiin ainemääriin, jolloin valmistuserät ovat voimakkuudeltaan erilaisia, vaikka yrtin määrä olisi seoksessa vakio. Yrttien aineosat saattavat vaikuttaa samanaikaisesti annettujen lääkkeiden imeytymiseen tai erittymiseen. Etenkin guaranaa ja valeriaanaa sisältäviä yrttivalmisteita kannattaa välttää kilpailukaudella.”

Sivuilla on myös mainittu, että hevonen voi antaa positiivisen dopingtuloksen myös hevoselle kuulumattomista ruuista kuten unikonsiemenestä ja suklaasta, joita ei pitäisi syöttää, jos haluaa välttyä doping-seuraamuksilta.

” Suklaan sisältämät aineet antavat positiivisen näytetuloksen lääkeaine-testinäytteessä. Unikonsiemeniä sisältävistä leivonnaisista hevonen voi saada pienen määrän morfiinia, joka näkyy testissä.”

Lista varoajoista löytyy tästä.

Mitä yrttejä hevosille syötetään ja mihin vaivoihin?

Yrttilista on pitkä, mutta muutamia mainitakseni tyypillisiä itse kerättäviä kasveja ovat esim. pajut kerppuina, kuusenoksat, nokkonen, siankärsämö, vadelma jne. Lisäksi tarjolla on yksittäisinä tai rehuseoksissa inkivääriä, valkosipulia, kamomillaa, minttua jne.

Tyypillisimpiä vaivoja mihin yrteistä toivotaan apua, lienevät puolestaan kiimahäiriöt ja nivelten hyvinvointi tai vatsaongelmat.

Huolestuttavimmissa tapauksissa yrttejä käytetään ”luonnollisina” kivennäisten ja vitamiinivalmisteiden korvikkeena vaikka niiden sisällöistä ei ole mitään tietoa. Pahimmillaan yrttejä on käytetty jopa ainoana hoitona sairaalle hevoselle. Tämä ei ole mielestäni eettisesti kestävällä pohjalla olevaa toimintaa, ”luonnollisuus” itsessään ei takaa sen kummemmin terveellisyyttä kuin sitäkään, että hevonen saa mitä se tarvitsee.

On hyvä muistaa, että myös teolliset rehut ja kivennäiset ovat luonnosta, vaikkakin niiden laatu varmistetaan rehutehtaassa tasaiseksi tuotantolinjastolla – raaka-aineet eivät ole teollisia!

Onko yrteistä apua?

Kuten yllä on todettu, monilla kasveilla on lääkinnällisiäkin vaikutuksia ja vaikutuksia ylipäätään – riippuen tietysti syötetystä määrästä ja syötön kestosta sekä siitä, paljonko vaikuttavaa ainetta kasvustossa ja valmisteessa on ollut. Sekä hyöty että haitta on tästä riippuvainen. Yrttivalmisteessa täytyisi siis olla takuu sisällöstä ja siitä mitä hevonen siitä saa, se että tuote on yrtti luonnosta ei tee siitä vielä hevoselle luonnollista tai hyvää.

Toiset vannovat, että lisä toimii, toiset eivät näe mitään eroa aikaisempaan. Mutta ilman luotettavaa tutkimusta vaikutuksesta ei voi loppujen lopuksi tietää, mitä yrtin ainesosat tekevät hevosen elimistössä – hyötyä, haittaa vai ei mitään, jolloin rasite on lähinnä kukkarolla.

Eri kasvit tuntuvat myös kulkevan muoti-ilmiöinä, aikoinaan se oli valkosipuli, sitten chiat, ruusunmarjat… ”Ihmispuolen” ihmeaineet päätyvät usein myös muutaman vuoden viiveellä eläinpuolelle. Kannattaa olla maltillinen ja selvitellä onko toimivuutta tutkittu –  hevosilla.

Monilla kasveilla on myös ei-toivottuja vaikutuksia. Ulkomaisissa lähteissä suositellaan hyvin yksiselitteisesti perehtymään yrttien sivuvaikutuksiin. Niiden sisältämät kemialliset yhdisteet voivat haitata lääkeaineiden imeytymistä, vaurioittaa limakalvoja, lisätä verenvuototaipumusta tai maksavaurioita – näistä löytyy tutkittuakin tietoa. Varsinkin lääkittävien hevosten kohdalla korostetaan, että kannattaa selvittää yhteisvaikutukset.

Esimerkiksi valkosipulissa ja inkiväärissä on trombosyyttejä estäviä aineita, joka voi lisätä verenvuodon mahdollisuutta. Tietty matara ja nokkonen puolestaan voivat heikentää esim. kaliumin ja natriumin imeytymistä. Pirunkoura ja inkivääri voivat altistaa mahahaavalle jne. Hyvä esimerkki kahdenlaisesta vaikutuksesta on puolestaan valkosipuli, joka voi aiheuttaa Heinzin anemiaa. En ole koskaan nähnyt valkosipulivalmistetta, jossa tästä olisi varoitettu, markkinointi keskittyy tietysti hyviin ominaisuuksiin, kuten että valkosipuli helpottaa hengitystieoireita.

Ongelmallista voi myös olla esim. raskasmetallien kertyminen kasveihin kasvupaikasta riippuen. Pieninä määrinä ei välttämättä haittaa ilmene, mutta pitkän ajan kuluessa ongelmia voi ilmetä.

Niinpä erään tutkimuksen yhteenvetona oli mm., että yrttien sivuvaikutusta hevosiin tulisi tutkia enemmän, että pienikin annos voi pitkäaikaisena aiheuttaa haittaa ja että yrteille tulisi olla standardoitu annostus, jotta toimivia yrttejä voi annostella oikean määrän ilman sivuvaikutuksia – kuten lääkkeiltäkin edellytetään.

Huomioitavaa

Lähtökohtaisesti en voisi siis suositella, että hevoselle syötetään mitään lisää, ilman että sen vaikutus on todistettu ja varsinkin mahdolliset haitat poissuljettu. Tätä juttua kirjoittaessani selaisin useiden tutkimusten lisäksi muutamien yrttiä myyvien yritysten tuotteita ja on hämmentävää lukea, että yrttiseoksissa voi olla jopa hevoselle myrkylliseksi tiedettyjä kasveja (joiden myrkyllisyyteen ei kuivaus auta). Mikä funktio on tällaisella tuotteella?

Normaali hevonen pärjää hyvällä perusruokinnalla, jossa ravintoaineiden saanti on varmistettu sopivalla heinällä ja luotettavan valmistajan rehuvalmisteista, joista on tiedossa rehulain mukaiset tiedot ja sisältö vakioitu.

On tärkeää myös ymmärtää, että mikään yrttivalmiste ei automaattisesti korvaa kivennäisiä tai vitamiineja tai täydennä ruokintaa juuri sopivasti, varsinkaan jos/kun yrttivalmisteen sisältö ei ole edes tiedossa.

Myös pitoisuudet voivat olla loppujen lopuksi hyvin alhaisia, jolloin syöttömäärän olisi oltava jotain ihan muuta kuin pari ruokalusikallista. Kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien puutostilat syntyvät pikkuhiljaa ja on tärkeää varmistaa niiden saanti muilla tavoin!

Jos kuitenkin…

Jos kuitenkin välttämättä haluat kokeilla yrttejä hevosen ruokinnassa kannattaa ehdottomasti ottaa seuraavat asiat huomioon:

  • Käytä vain tuotteita, joissa on tuoteseloste, joka kertoo mitä tuote sisältää, paljonko mitäkin ravinto- tai vaikuttavaa ainetta ja mitä hevonen saa suositellusta päiväannoksesta- Vertaa em. tietoa hevosen tarpeeseen, kuinka paljon ja mihin hevonen tarvitsee sitä mitä olet sille syöttämässä.
  • Tuotteessa olisi oltava valmistusajankohta, parasta ennen -päiväys ja valmistajan tiedot ja yhteystiedot.
  • Sisällön olisi oltava vakioitu niin, ettei sisältö vaihtele erän mukaan riippuen koska ja mistä tuote on korjattu jne. Kuten Hippoksen teksti tuo esille, vaikuttavan aineen määrä ja tuotteen sisältö voi vaihdella monesta syystä johtuen, syöttäminen ei ole riskitöntä, ellei tuotteesta ole valmistajan vakuutta standardoidusta sisällöstä!
  • Jos tuote sisältää terveysväittämän on tälle oltava tieteellisesti todistettu peruste!!! Markkinointilainsäädäntö pätee niin rehuihin kuin luonnontuotteisiin. Jos tuotteessa siis on väitetty olevan vaikuttava aine, jonka väitetään parantavan jotakin vaivaa, olisi oltava myös tieto paljonko vaikuttavaa ainetta on ja onko määrä vakioitu eri tuote-erissä sekä mikä on turvallinen päiväannos ja mihin väittämä perustuu. Ei riitä että valmistaja uskoo tuotteen auttavan nivelrikkoon (jolle ei sivumennen mainiten ole vielä keksitty parantavaa lääkettä). Jostain pitäisi löytyä tutkimus, jossa on osoitettu (puolueettomasti hevosilla), mihin vaikutus – ja markkinointi – perustuu.
  • Varo tuotteita, joiden väitetään parantavan kaikki vaivat nivelrikosta kiimahäiriöihin, tällaista ihmetuotetta ei ole olemassakaan.
  • Koska hyötyjä ja haittoja voi olla mahdoton todistaa tutkimuksen puutteessa on ainoa suositukseni yleensä se, että ellei hyötyä ole todistettu, älä käytä. Jos tuotteesta on todistettu selviä haittoja, älä käytä.
  • Jos silti haluat kokeilla, käytä varmuuden vuoksi vain kuureina, jolloin mahdollinen haitta ei muodostu pitkäkestoiseksi. Älä usko sumeasti myyntipuheisiin tai edes kokemuksiin, säilytä kriittisyys ja jos kokeilet jotain tuotetta, kirjaa havainnot ylös hevosesta sekä ennen tuotteen käyttöä, että sen jälkeen, analysoi puolueettomasti valmisteen vaikutus hevoseen. Verikokeet ennen ja jälkeen voivat olla paikallaan. Huomioi myös, että tutkimuksessa on osoitettu plasebo-vaikutuksen toimivan omistajaan…
  • Muista myös, että useimmiten ihmiset antavat neuvoja hyvää tarkoittaen, mutta niin harmillista kuin se onkin, kaikki neuvot eivät välttämättä ole kuitenkaan hevoselle hyväksi.

Yhteenvetoa

Mietimme kiristääkö turparemmi ja onko satula sopiva, koska hevosen hoidonkin tulee perustua kestävälle eettiselle pohjalle, on hyvä tarkastella kriittisesti myös sitä, mitä päivittäinen hoito ja ruokinta sisältää ja miten se vaikuttaa hevosen elimistöön 24/7/365. Monesti yrttien syöttämistä perustellaan sillä, että hevonen syö monipuolisesti myös vapaana, on hyvä muistaa, että hevonen syö vapaana myös itselleen hengenvaarallisia kasveja. Monipuolisuutta voi toki ruokinnassa ylläpitää, itsekin keräämme kerppuja ja heitämme kuusenoksia ajanvietteeksi, mutta maltilla.

Ensin hoidetaan perusasiat ruokinnasta kuntoon, energia, valkuainen, kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit, näillä on valtava päivittäinen vaikutus hevosen hyvinvointiin – verrattuna ruokalusikalliseen ihmeainetta. Hevosen perustarpeiden hoitaminen ensin sen todellisiin tarpeisiin perustuen on luonnollista, jos jokin.

Tämän jälkeen annetaan mahdolliset lisät todellisen tarpeen mukaan toimivista tuotteista, olivat ne sitten yrttejä tai muita lisiä. Tuotteilla, joilla on todistettavasti vaikutus asiaan, jota haluamme hoitaa tai tukea, sillä haluammehan hevosen parasta ja oikeaa vaikuttavuutta.

Jos on kyse sairauden tai vamman hoidosta, hoitosuunnitelma eläinlääkärin kautta ja harkinnan jälkeen apua lääkkeistä tai rehulisistä, joista on hyötyä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s