Rehuanalyysien kertomaa

Ruokintasuunnitelmia varten saan tietysti rehuanalyysitulokset asiakkailta, joten laskin huvikseni keskiarvot muutamista ”ominaisuuksista” kaikista analyysituloksista, jotka olen tähän mennessä saanut.

Sulava raaka-valkuainen

Sulava raaka-valkuainen kuvastaa rehun valkuaispitoisuutta. SRV tavoite-arvo heinässä on 50-90 g/kg ka. 50 g riittää usein joutilaille ja kevyessä käytössä oleville hevosille, mutta jo kohtalaisessa treenissä oleville sopisi paremmin korkeampi valkuaisen määrä. Valkuaisen ollessa heinässä korkeimmillaan 90 grammassa, sopii se erinomaisesti varsoille ja siitostammoille. Mitä sopivampi heinän sisältö on sitä popsivalle hevoselle, sitä vähemmän tarvitsee täydennystä väkirehuilla, mikä on tietysti aina säästö kukkarolle ja hyväksi ruoansulatukselle.

Valkuaisen keskiarvo tähän mennessä ilmoitetuista heinistä oli 51 g/kg ka. Alimmillaan valkuaisarvot ovat olleet luonnonheinässä ja luomuheinässä, 25-29 g/kg ka. Valkuaisen määrään vaikuttaa mm. lannoitus ja kasvilajikkeet.

Kalsium, Ca ja fosfori, P

Kalsium on tärkeimpiä kivennäisaineita yhdessä fosforin kanssa ja niiden määrään ja keskinäiseen suhteeseen tulee kiinnittää huomiota ruokinnassa.

Kalsiumin tavoite-arvo heinässä on 2,7-8,0 g/kg ka ja fosforin 2-3,8 g/kg ka. Analyysien perusteella keskiarvo heinässä oli kalsium 2,1 g/kg ka ja fosforin osalta 2,7 g/kg ka. Kivennäisarvoihin vaikuttaa mm. maaperä, lannoitus ja kalkitus.

Yhteenveto

Hevosten heinien valkuaismäärä on aika usein ollut alhainen, mitä keskiarvokin kuvastaa. Mitä korkeampi valkuaisen tarve hevosella on, sitä enemmän täydentävää väkirehua täytyy syöttää. Tietyissä tapauksissa paikkaaminen voi olla hyvinkin haasteellista ja valkuaislisien syöttömäärät nousevat helposti korkeiksi, jotta ruokintasuositusten arvoihin ylletään. Toisaalta, joutilaat ja kevyessä käytössä olevat hevoset eivät tarvitse heinää, jossa on paljon valkuaista, vähempikin riittää. Kyse on aina tasapainosta heinän arvojen ja hevosen tarpeiden välillä.

Kivennäisten täydentäminen voi myös muodostua haasteeksi, sillä peruskivennäisten oletus on, että Ca:P määrät ja tasapaino perusrehuissa on lähellä suositusarvoja, tässä otannassa myös kalsiumin määrä oli alhainen. Suosittelen aina myös laajan kivennäisanalyysin ottamista heinästä, jotta kivennäisruokinta voidaan suunnitella optimaaliseksi.

Hevosenomistajan unelmatilanne olisi se, että heinän voisi valita erilaisista heinistä siten, että kukin hevosryhmä saisi itselleen koostumukseltaan sopivinta heinää. Myös heinän hinnoittelu voisi seuraisi heinän ruokinnallista laatua niin, että vaatimattomampi heinä ei maksaisi yhtä paljon kuin korkealaatuinen – tai märkä paali ei maksaisi yhtä paljon kuin kuivempi kuten paalihinnoittelussa on tilanne (eli maksaako vedestä vai sisällöstä kuiva-aineessa).

Tällä hetkellä kuitenkin tilanne on se, että heinäntoimittajaa tai heinäerää ei juuri voi valita ja heinän hintataso on enemmän riippuvainen alueesta ja siitä oliko hyvä vai huono heinävuosi (lähinnä määrällisesti arvioituna). Niinpä on siis erityisen tärkeää aina selvittää heinän ruokinnallinen laatu rehuanalyysillä – vain siten voi arvioida miten muu ruokinta rakennetaan hevoselle optimaaliseksi riippuen saatavilla olevasta heinästä – ja välttyy yllätyksiltä hevosen hyvinvoinnissa.

Ruokintasuunnitelmia tehdessä tulee joka kerta vastaan erilaisia haasteita heinästä, hevosen käytöstä tai mahdollisista muista ruokinnallisista ongelmista riippuen – kaikkiin ongelmiin on kuitenkin löydetty ratkaisut, joilla hevosen ruokinnallisiin tavoitteisiin on päästy. Ruokintasuunnitelmat on esitelty täällä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s